Mansikka on erinomainen terveysherkku – se sisältää vain vähän energiaa ja yli 90 prosenttia vettä. Makean makunsa ansiosta se vie helposti makeanhimon mennessään.
Puutarhamansikkaa viljellään Suomessa lähes koko maassa. Suomen aurinkoinen ja viileä kesäsää luovat otolliset kasvuolot mansikoiden kasvulle.
Mansikka sisältää vastustuskykyä sisältävää C-vitamiinia paljon enemmän kuin moni muu marja tai hedelmä. Mansikat ovat myös erinomainen folaatin lähde, josta monella suomalaisella on puutetta. Lisäksi mansikoista löytyy runsaasti suolistolle hyvää tekeviä ravintokuituja.
Mansikan terveysvaikutuksia on tutkittu viime vuosina paljon. Mansikka sisältää useita polyfenoleita, joilla on tutkimuksissa todettu olevan vaikutusta sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Mansikoiden sisältämän antosyaanien on todettu estävän syöpäsolujen kasvua. Myös eläinkokeissa ruokavalioon lisätyn kylmäkuivatun mansikan on todettu ehkäisevän kasvainten muodostumista.
Mansikka ei ole marja – vaan epähedelmä
Marjassa hedelmäliha kehittyy emistä siemenen ympärille, kun mansikassa se muodostuu paisuneesta kukintopohjasta. Keltaiset siemenet sijaitsevat mansikan pinnalla.
Mansikan sisältämä C-vitamiini ja fenoliset yhdisteet ovat kuumuudelle herkkiä, joten saadakseen kaiken hyödyn mansikan terveysvaikutuksista, marja kannattaa nauttia tuoreena. Pakastetut ja kylmäkuivatut mansikat ovat hyvä vaihtoehto satokauden ulkopuolella.
Mansikan maku muodostuu hedelmähapoista, kivennäisaineista ja sokereista, joita mansikassa on noin viisi prosenttia. Mansikan makuun vaikuttaa erityisesti mansikkalajike – lajikkeissa on eri määrä hedelmähappoja, sokereita ja makuun vaikuttavia polyfenoleita.
Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/06/21/tiesitko-taman-mansikasta
