Isokokoiset marjat ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta ne kestävät hyvin myös pakastusta ja sopivat sekä leivontaan että leivonnaisten koristeluun. Mustikoista pyöräyttää makoisat smoothiet. Monikäyttöiset marjat säilyvät hyvin jääkaapissa, eli niitä voi kerätä myös valmiiksi helpottamaan kiireisiä arkiaamuja. Tuoreet mustikat aamupuuron tai jogurtin päällä parantaa kenen tahansa päivän aloitusta. Onhan pensasmustikka lähes metsämustikan kaltainen supermarja.
Luonnonmustikoihin verrattuna pensasmustikat ovat isompia, sisältä vaaleita, maultaan aromikkaita, makeampia ja vähemmän happoisia. Pensasmustikoiden säilyvyys on parempi kuin luonnonmustikoilla. Sato kypsyy elo–syyskuussa.
Pensasmustikka on kasvaa nimensä mukaisesti pensaaksi. Sen marjat ovat metsämustikkaa suurempia ja vain kuoreltaan sinisiä. Väriaineet ovat marjan kuoressa eikä mehussa. Näin ollen marja ei tuoreena tahraa, kuten metsämustikka.
Luonnonmustikoissa on runsaasti polyfenoleihin kuuluvia antosyaaneja. Pensasmustikoissa antosyaaneja on vähemmän.
– Pensasmustikoissa on kuitenkin muita polyfenoliyhdisteitä niin runsaasti, että polyfenoliarvoltaan luonnonmustikka ja pensasmustikka ovat ihan yhtä hyviä.
Polyfenolipitoisuutensa takia marjoilla on parempi antioksidanttiteho kuin useimmilla muilla kasvikunnan tuotteilla.
Tutkimusten mukaan mustikoiden luonnon antioksidanttien uskotaan ehkäisevän muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, muistisairauksia ja silmäsairauksia.
Jotta marjoilla olisi hyviä terveysvaikutuksia, niitä pitäisi syödä päivittäin vähintään 100 grammaa. Mattilan mukaan hyvä päiväsaantisuositus on 150–200 grammaa.
Pensasmustikat ihastuttavat monia, sillä ne eivät tahraa käsiä. Pensasmustikoita on helppo syödä sellaisenaan, mitä arvostetaan varsinkin lapsiperheissä. Myös kakkujen koristeena pensasmustikat ovat mainioita.
Pensasmustikat sopivat luonnonmustikoiden tapaan hyvin myös hilloiksi, mehuiksi, kuivaukseen ja marjapiirakkaan.