Vadelman satokausi alkaa yleensä heinäkuussa, mutta vadelmapensaiden hoitoleikkaus ja lannoitus aloitetaan jo huhtikuussa lumien lähdettyä.
Vadelma on monivuotinen marjakasvi, jonka hedelmä koostuu yksittäisistä toisiinsa kiinnittyneistä luumarjoista. Yhdessä vadelmassa on 70 – 120 pientä marjaa. Viljellyt vadelmat on jalostettu luonnonvadelmista. Puutarhavadelmien marjat ovat jopa kolme kertaa luonnonvadelmia suurikokoisempia! Luonnonvadelmia käytetään edelleen puutarhavadelmien jalostuksessa tuomaan lajikkeisiin esimerkiksi aromia ja talvenkestävyyttä.
Avomaalla kasvavan vadelman kasvurytmi poikkeaa monista muista marjakasveista. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas, jonka juuristo on monivuotinen. Se tuottaa joka kesä kasvuversoja, jotka ovat lehteviä, mutta eivät kuki tai tuota marjoja. Syksyllä lyhenevä päivä ja viilentyvä lämpötila käynnistävät kasvuversoissa kukintojen kehityksen. Kukinnot talvehtivat vadelman silmujen suojassa ja puhkeavat seuraavana keväänä. Edellisen kesän kasvuverso muuttuu syksyn ja talven jälkeen satoa tuottavaksi versoksi. Vadelman kunnollinen kehitys vaatii pölytyksen, jonka jälkeen marjan kypsymiseen kuluu noin 30 – 35 vuorokautta. Sadon tuotettuaan verso kuolee, ja seuraavan vuoden sato muodostuu kesällä kasvaneisiin uusiin kasvuversoihin.
Vadelma viihtyy ilmavassa ja hyvärakenteisessa maassa. Kosteutta on oltava riittävästi, mutta toisaalta seisova vesi on erittäin haitallista juurille. Ravinteita vadelma vaatii melko vähän.
Vadelman sato kypsyy yleensä heinä-elokuussa ja avomaalla sadonkorjuuaika on noin 4 viikkoa. Suurin osa vadelman viljelyn kustannuksista muodostuu käsin tehtävästä poiminnasta. Vadelmat poimitaan yleensä suoraan myyntirasiaan, sillä muutoin ohutkuorinen vadelma kolhiintuisi ja pilaantuisi herkästi. Vadelma säilyy parhaiten viileässä, ja siksi vadelma yleensä jäähdytetään tilalla ja kuljetetaan myös kuluttajalle viileänä. Oikein säilöttynä vadelma säilyy käyttökelpoisena 4 – 5 vuorokautta. Vadelma kannattaakin syödä tai säilöä mahdollisimman nopeasti.
VADELMAN TERVEYSVAIKUTUKSET
Koostumus: Sadassa grammassa vadelmaa on energiaa 48 kcal ja C-vitamiinia 20,5 mg. Kuitua siinä on 3,7 g/100 g ja 7,7 g/100 kcal, joten sitä voi sanoa runsaskuituiseksi. Tärkeimmät polyfenolit ovat antosyaanit ja ellagitanniinit.
Vadelman mahdollisista terveysvaikutuksista julkaistun katsausartikkelin (Burton-Freeman ym. 2016) johtopäätös oli, että vadelma voisi auttaa ehkäisemään kroonisia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta, ylipainoa ja Alzheimerin tautia. Ihmisillä tehtyjä tutkimuksia näistä ei kuitenkaan vielä ole.
Lähde: http://www.savogrow.fi/files/319/Tutkimustietoa_marjojen_terveysvaikutuksista_maaliskuu2017.pdf
